Rahdituspaino ratkaisee useimmiten kuljetuslaskun loppusumman, ja tilavuuspaino on se luku, joka yllättää lähettäjän kerta toisensa jälkeen. Kun kuljetusliike laskuttaa, se vertaa tavaran todellista painoa sen viemään tilaan ja veloittaa suuremman luvun mukaan. Tämä artikkeli on tarkoitettu yrittäjille, ostajille ja logistiikasta vastaaville, jotka haluavat ymmärtää laskunsa, arvioida kustannukset etukäteen ja välttää turhat lisämaksut.
Mitä rahdituspaino tarkoittaa käytännössä
Kuorma-auton, puoliperävaunun tai lentokoneen kapasiteetti loppuu kahdella tavalla: joko kantavuus täyttyy tai tila loppuu. Kevyt mutta tilaa vievä tavara, kuten styroksieristeet, pehmustetut huonekalut tai tyhjät muovisäiliöt, täyttää kuormatilan kauan ennen kuin painoraja tulee vastaan.
Siksi rahti hinnoitellaan rahdituspainon mukaan. Se on todellisen painon ja tilavuuspainon (tai lavametripainon) suurempi arvo. Tilavuuspaino puolestaan lasketaan kertomalla lähetyksen kuutiomäärä sovitulla kertoimella.
Periaate on sama jakelukuljetuksessa, runkokuljetuksessa ja kansainvälisessä rahdissa. Kertoimet sen sijaan vaihtelevat kuljetusmuodon mukaan.
Tilavuuspainon laskeminen eri kuljetusmuodoissa
Kotimaan kappaletavarassa kerroin on yleisesti 250-333 kg kuutiometriä kohden, ja se vaihtelee kuljetusliikkeittäin. Kerroin löytyy kuljetusliikkeen toimitusehdoista tai hinnastosta, ja ammattilainen tarkistaa sen ennen kuin vertailee kilohintoja keskenään. Kahden liikkeen kilohinnat eivät ole vertailukelpoisia, jos toinen laskee 250 kg/m³ ja toinen 333 kg/m³.
Lavatavarassa käytetään usein lavametriä eli perävaunun pituussuunnassa vietyä tilaa. Koska kuormatilan leveys on noin 2,4 metriä, EUR-lava (120 x 80 cm) vie 0,4 lavametriä ja FIN-lava (120 x 100 cm) 0,5 lavametriä. Lavametrille määritellään laskennallinen paino, tyypillisesti 1 000-1 850 kg toimijasta riippuen. Lavojen mitoista ja standardeista kerrotaan lisää artikkelissa EUR-lavat ja muut lavat kuljetuksessa.
Lentorahdissa vakiintunut IATA-kerroin on 1:6000. Pituus, leveys ja korkeus senttimetreinä kerrotaan keskenään ja jaetaan luvulla 6 000, mikä vastaa noin 167 kg kuutiometriä kohden. Kuriiri- ja pikalähetyspalveluissa jakaja on usein 5 000, jolloin tilavuuspaino on 200 kg/m³. Merirahdin LCL-lähetyksissä sovelletaan periaatetta, jossa 1 m³ vastaa 1 000 kg:aa, ja laskutus tehdään sen mukaan, kumpi on suurempi (W/M, weight or measure).
Laskuesimerkki: kevyt lava Lahdesta Ouluun
Lahtelainen huonekaluvalmistaja lähettää pehmustettuja nojatuoleja jälleenmyyjälle Ouluun. Yksi EUR-lava on kääreineen 120 x 80 x 180 cm, ja se painaa vaa’alla 140 kg.
Lavan tilavuus on 1,2 x 0,8 x 1,8 = 1,728 m³. Kertoimella 333 kg/m³ tilavuuspainoksi tulee noin 575 kg. Lasku tehdään siis yli nelinkertaisen painon mukaan. Jos sama lava lähetettäisiin lentorahtina, tilavuuspaino olisi 120 x 80 x 180 / 6 000 = 288 kg.
Tällainen tilanne on tuttu monelle, joka on siirtynyt pienistä pakettilähetyksistä lavatavaraan. Ensimmäinen lasku tuntuu virheeltä, mutta se on laskettu oikein. Ratkaisu ei ole riidellä laskusta vaan muuttaa pakkausta: jos tuolit puretaan osiin tai pakataan tiiviimmin 120 cm:n korkuisiksi lavoiksi, tilavuus pienenee kolmanneksen.
Myytti: kevyt tavara on aina halpaa kuljettaa
Yleinen oletus on, että rahtihinta seuraa vaa’an lukemaa. Se pitää paikkansa vain tiheälle tavaralle, kuten teräsosille, kivituotteille ja nestemäisille kemikaaleille. Suomen konepajateollisuuden komponentit ylittävät tyypillisesti tilavuuspainon reilusti, joten niissä todellinen paino ratkaisee.
Kevyelle tavaralle pätee päinvastainen. Eristeet, pakkausmateriaalit, muovituotteet ja tekstiilit maksavat usein enemmän kilolta kuin tiheä tavara, koska ne vievät kuormatilaa. Poikkeuksen tekee täyskuorma (FTL): kun koko auto tai yhdistelmä varataan kiinteällä reittihinnalla, tilavuuspainolla ei ole merkitystä, koska ostat koko kapasiteetin. Tällöin kannattaa miettiä vain, mahtuuko tavara autoon ja kestääkö se pinoamisen.
Pinoamattomuus ja muut lisät, jotka nostavat rahdituspainoa
Jos lavan päälle ei saa kuormata mitään, kuljetusliike laskee usein lavan korkeudeksi koko kuormatilan korkeuden, joka on puoliperävaunussa noin 2,6-2,7 metriä. Silloin 140-kiloinen lava voidaan laskuttaa lähes tuhannen kilon lähetyksenä. Merkintä ”ei saa pinota” kannattaa siksi tehdä vain, kun sille on todellinen syy.
Toinen piilokustannus syntyy ylimittaisuudesta. Lava, jonka kuorma ylittää lavan reunat 10-15 cm, vie käytännössä enemmän lattiapintaa kuin sen nimellinen koko. Kokenut lähettäjä mittaa aina uloimmat mitat, ei lavan mittoja.
Talvella Pohjois-Suomeen lähtevissä kuljetuksissa rahdituspainoon ei tule lisiä, mutta polttoainelisä nousee kulutuksen kasvaessa. Kokonaiskustannus kannattaa siksi arvioida koko vuoden tasolla. Laskun muista osista kerrotaan tarkemmin artikkelissa tavarakuljetuksen hinnoittelusta.
Yleisimmät virheet rahdituspainon kanssa
Samat virheet toistuvat lähettäjästä toiseen:
Väärät mitat rahtikirjassa. Kun lähettäjä ilmoittaa lavan mitoiksi 120 x 80 x 100 cm ja terminaalin mittauslaite tai kuljettaja havaitsee 160 cm, rahti oikaistaan jälkikäteen. Usein mukaan tulee myös käsittelymaksu.
Tarjousten vertailu pelkän kilohinnan perusteella. Halvin kilohinta voi olla kallein, jos kerroin tai lavametripaino on korkeampi kuin kilpailevassa tarjouksessa.
Liian suuret pakkaukset. Pienen tuotteen lähettäminen suuressa laatikossa täytemateriaalin kanssa näkyy etenkin kuriiri- ja lentorahdissa suoraan hinnassa. Esimerkiksi 60 x 40 x 40 cm:n laatikon tilavuuspaino kertoimella 5 000 on 19,2 kg, vaikka sisältö painaisi 6 kg.
Ammattilainen aloittaa korjaamisen pakkauksesta: laatikkokoot vakioidaan, lavakorkeudet suunnitellaan valmiiksi ja mitat kirjataan järjestelmään tuotekohtaisesti, jolloin rahtikirja on oikein heti ensimmäisellä kerralla.
Milloin laskutusperuste kannattaa neuvotella
Säännöllisesti lähettävä yritys voi sopia kuljetusliikkeen kanssa omasta kertoimesta tai kiinteästä lavahinnasta. Esimerkiksi tasaisesti viikoittain ajettavassa reittiliikenteessä Tampereen ja Jyväskylän välillä kiinteä hinta per lava voi olla selkeämpi molemmille kuin kilopohjainen laskutus.
Kiinteä hinta toimii, kun lavat ovat keskenään samankaltaisia. Jos lähetysten koko vaihtelee paljon, rahdituspainoon perustuva hinnoittelu on yleensä reilumpi. Neuvottelussa kannattaa esittää vuoden lähetystilasto: lavamäärät, keskipainot ja korkeudet. Ilman dataa neuvotteluasema on heikko.
Lentorahdissa neuvotteluvaraa on vähemmän, koska kerroin on alalla vakiintunut. Siellä säästö syntyy pakkauksen optimoinnista. Kiireellisten lähetysten vaihtoehdoista kerrotaan artikkelissa lentorahdista.
UKK
Miten tilavuuspaino lasketaan?
Kerro lähetyksen pituus, leveys ja korkeus metreinä keskenään ja kerro tulos kuljetusliikkeen kertoimella, esimerkiksi 333 kg/m³. Lentorahdissa mitat senttimetreinä kerrotaan keskenään ja jaetaan luvulla 6 000. Laskutus tehdään todellisen painon ja tilavuuspainon suuremman arvon mukaan.
Onko rahdituspainon kerroin sama kaikilla kuljetusliikkeillä?
Ei ole. Kotimaan maantiekuljetuksissa kertoimet vaihtelevat tyypillisesti välillä 250-333 kg/m³, ja lavametripainot välillä 1 000-1 850 kg. Kerroin kannattaa tarkistaa toimitusehdoista ennen tarjousten vertailua.
Vaikuttaako tilavuuspaino täyskuorman hintaan?
Yleensä ei. Täyskuorma hinnoitellaan tavallisesti kiinteänä reittihintana tai kilometripohjaisesti, koska asiakas ostaa koko auton kapasiteetin. Tilavuuspaino koskee ennen kaikkea kappaletavaraa ja osakuormia.
Näin pidät rahdituspainon kurissa
Rahdituspaino on todellisen painon ja tilavuuspainon suurempi arvo, ja kevyellä tavaralla se on lähes aina tilavuuspaino. Kun tiedät kuljetusliikkeesi kertoimen, mittaat lähetykset uloimmista mitoista ja vältät turhia pinoamiskieltoja, lasku ei enää yllätä.
Nopein säästö löytyy usein pakkauspöydän ääreltä, ei hintaneuvotteluista. Kymmenen senttiä matalampi lava ja oikean kokoinen laatikko pienentävät laskua jokaisessa lähetyksessä.