Suomalaisessa yrityksessä logistiikkaketju tarkoittaa koko matkaa raaka-aineesta tai tuotteesta asiakkaalle – hankinnasta varastointiin, lastaukseen, kuljetukseen ja viimeiseen jakeluvaiheeseen asti. Kun tätä ketjua aletaan optimoida, moni yritys huomaa säästävänsä sekä aikaa että rahaa, mutta vasta sen jälkeen kun ketjun pullonkaulat on tunnistettu oikein.
Logistiikkaketjun osat käytännössä
Logistiikkaketju ei ole yksi yhtenäinen prosessi, vaan sarja toisiinsa kytkeytyviä vaiheita. Tyypillisessä suomalaisessa valmistavassa yrityksessä ketju sisältää raaka-aineiden hankinnan, varastoinnin, tuotannon, pakkaamisen, lastauksen, itse kuljetuksen sekä purun ja jakelun loppuasiakkaalle.
Jokainen näistä vaiheista vaikuttaa seuraavaan. Jos lastaus viivästyy tehtaalla, se siirtää koko aikataulua eteenpäin runkokuljetuksessa ja lopulta paikallisessa jakelussa. Tästä syystä logistiikkaketjun optimointi ei voi keskittyä vain yhteen osaan – esimerkiksi pelkkään kuljetushintaan – vaan koko ketjun on toimittava saumattomasti.
Miksi optimointi kannattaa – hyöty ennen kaikkea
Toimivan logistiikkaketjun suurin hyöty näkyy toimitusvarmuudessa ja kustannusten ennustettavuudessa. Kun kuljetukset, varastointi ja tiedonkulku on suunniteltu yhteen, yritys välttää turhia välivarastoja, tyhjänä ajoa ja päällekkäisiä kuljetuksia.
Käytännön esimerkki havainnollistaa asiaa hyvin: rakennustarvikkeita toimittava yritys, joka yhdisti aiemmin erilliset tilaukset yhteen runkokuljetukseen ja suunnitteli jakelukuljetukset reittioptimoinnilla, pystyi vähentämään ajettuja kilometrejä merkittävästi ilman että toimitusajat pitenivät. Säästö ei syntynyt halvemmasta rahdista, vaan siitä, että kuljetuskapasiteetti käytettiin tehokkaammin.
Kuljetustapojen ja kaluston yhteensovittaminen
Yksi logistiikkaketjun optimoinnin keskeisistä päätöksistä on oikean kuljetustavan ja kaluston valinta jokaiseen ketjun vaiheeseen. Runkokuljetukset hoitavat suuret tavaravirrat kaupunkien välillä täys- tai puoliperävaunuyhdistelmillä, kun taas paikallisliikenteen jakelukuljetukset viimeisellä kilometrillä hoidetaan usein pienemmällä pakettiautolla tai jakelukuorma-autolla.
Suomessa erityispiirteenä on HCT-yhdistelmien (High Capacity Transport) salliminen tieverkolla muita Euroopan maita aikaisemmin. Tämä on antanut monelle metsä- ja konepajateollisuuden yritykselle mahdollisuuden siirtää enemmän tavaraa vähemmällä ajoneuvomäärällä, mikä on suoraan logistiikkaketjun optimointia isossa mittakaavassa. Pitkät välimatkat ja harva asutus etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa tekevät reittisuunnittelusta ja kuormien yhdistelystä erityisen tärkeää – tyhjänä ajaminen satojen kilometrien matkoilla on kallista sekä rahassa että päästöissä.
Talvikeli on omalta osaltaan otettava huomioon ketjun aikatauluttamisessa. Nastarengaspakko, mahdolliset lumiketjut ja jäätävä tie hidastavat kuljetuksia ja kasvattavat polttoaineen kulutusta, joten talvikaudelle kannattaa varata puskuria aikatauluihin sen sijaan, että optimointi perustuu vain kesäajan ajonopeuksiin.
Hinnoittelu ja kustannusten läpinäkyvyys
Logistiikkaketjun kustannuksia ei kannata tarkastella pelkän kilometrihinnan kautta. Tavarakuljetuksen hinnoittelu koostuu useista tekijöistä, kuten kuutio- tai painoperusteisista maksuista, kiinteistä reittihinnoista sekä mahdollisista tuntiveloituksista esimerkiksi erikoiskuljetuksissa.
Optimoinnin kannalta oleellista on ymmärtää, mikä hinnoittelumalli sopii mihinkin ketjun vaiheeseen. Säännöllisessä, ennustettavassa runkoliikenteessä kiinteä reittihinta tuo budjetointiin selkeyttä, kun taas vaihtelevissa kappaletavara- ja palettikuljetuksissa kuutio- tai painoperusteinen hinnoittelu vastaa paremmin todellista kapasiteetin käyttöä.
Kuljetuskumppanin rooli ketjun toimivuudessa
Logistiikkaketju on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki, ja usein se lenkki on kuljetuskumppani, jonka kanssa tiedonkulku ei toimi. Luotettava kumppani ilmoittaa poikkeamista ajoissa, hallitsee rahtikirjat ja CMR-asiakirjat oikein sekä pystyy joustamaan äkillisissä muutoksissa. Kuljetusliikkeen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että kuljettajilla on voimassa oleva ammattipätevyys ja yrityksellä Traficomin myöntämä liikennelupa – nämä eivät ole pelkkiä muodollisuuksia, vaan osoitus siitä, että toiminta täyttää tieliikennelainsäädännön vaatimukset.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry toimii alan etujärjestönä ja sen jäsenyritykset sitoutuvat usein alan yhteisiin laatuvaatimuksiin, mikä voi olla yksi käytännön mittari kumppania valittaessa.
Yleinen virhe: optimointi tarkoittaa vain halvinta hintaa
Yleinen väärinkäsitys on, että logistiikkaketjun optimointi tarkoittaa aina halvimman kuljetustarjouksen valitsemista. Todellisuudessa halvin yksittäinen kuljetus voi tulla kalliimmaksi koko ketjun tasolla, jos se aiheuttaa myöhästymisiä, ylimääräisiä välivarastointeja tai toistuvia reklamaatioita väärin täytettyjen rahtikirjojen vuoksi.
Toinen tyypillinen virhe on optimoida vain yhtä kuljetusmuotoa kerrallaan miettimättä, miten se vaikuttaa muihin vaiheisiin. Esimerkiksi runkokuljetuksen aikataulun tiivistäminen voi näyttää hyvältä paperilla, mutta jos paikallinen jakelukalusto ei ehdi purkaa ja lastata uudelleen ajoissa, koko hyöty valuu hukkaan.
UKK
Mistä logistiikkaketjun optimointi kannattaa aloittaa?
Kannattaa aloittaa kartoittamalla koko ketju hankinnasta loppuasiakkaalle ja tunnistamalla, missä vaiheessa syntyy viivästyksiä, ylimääräisiä käsittelykertoja tai tyhjänä ajoa. Vasta tämän jälkeen yksittäisiä kuljetusmuotoja tai kalustovalintoja kannattaa lähteä muuttamaan.
Vaikuttaako pieni yritys voi optimoida logistiikkaketjuaan yhtä lailla kuin suuri toimija?
Kyllä. Pienempikin yritys voi hyötyä esimerkiksi kuormien yhdistelystä, reittien suunnittelusta ja oikean kokoisen kaluston valinnasta – optimointi ei vaadi suurta volyymia, vaan järjestelmällistä tarkastelua omista tavaravirroista.
Miten talviolosuhteet pitäisi huomioida logistiikkaketjun suunnittelussa?
Talvella aikatauluihin kannattaa varata enemmän puskuria, koska nastarenkaat, mahdolliset lumiketjut ja jäätävä tie hidastavat kuljetuksia ja lisäävät polttoaineenkulutusta. Erityisesti pitkillä runkokuljetusmatkoilla ja pohjoisen harvaan asutuilla alueilla tämä on syytä huomioida jo sopimusvaiheessa.
Yhteenveto
Toimiva logistiikkaketju syntyy siitä, että hankinta, varastointi, kuljetus ja jakelu suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena eikä erillisinä palasina. Suomen pitkät etäisyydet, vaihtelevat talviolosuhteet ja HCT-yhdistelmien tuoma kapasiteettietu tekevät kuljetustavan ja kaluston oikeasta valinnasta erityisen merkittävän osan optimointia. Kun tähän lisätään läpinäkyvä hinnoittelu ja luotettava kuljetuskumppani, jolla on kunnossa liikennelupa ja ammattipätevyydet, yritys pääsee tilanteeseen, jossa logistiikkaketju tukee liiketoimintaa sen sijaan, että se olisi jatkuva kustannusten ja aikataulujen hallintaongelma.
