Suomalaiselle viejälle tai tuojalle Baltia ja Keski-Eurooppa ovat luontevimmat vientisuunnat, mutta kuljetukset Baltiaan ja Keski-Eurooppaan vaativat enemmän suunnittelua kuin kotimaan runkokuljetus. Tässä artikkelissa käydään läpi reittivaihtoehdot, kalusto, asiakirjat, hinnoittelu ja tyypillisimmät virheet. Tavoite on, että seuraava tarjouspyyntösi on tarkempi ja kuljetus sujuu ilman yllätyksiä.
Suomi on logistisesti saari. Lähes jokainen Keski-Eurooppaan suuntautuva maantiekuljetus ylittää meren jossain vaiheessa, ja juuri tämä merijakso määrää usein sekä hinnan että aikataulun.
Reittivaihtoehdot Baltiaan ja Keski-Eurooppaan
Tallinnaan rahti kulkee käytännössä aina Helsingistä. Länsisatamasta ja Vuosaaresta lähtee päivittäin useita rahtia kuljettavia aluksia, ja ylitys kestää noin kaksi tuntia. Iltapäivällä Uudellamaalla lastattu kuorma voi olla Tallinnassa purettuna seuraavana aamupäivänä.
Tallinnasta etelään kulkee Via Baltica (E67) Riian ja Kaunasin kautta Puolaan. Matkaa Tallinnasta Varsovaan kertyy noin 1 000 kilometriä. Ajo- ja lepoaikasäännökset huomioiden yksi kuljettaja tarvitsee tähän käytännössä kaksi työpäivää.
Toinen päävaihtoehto on suora merireitti. Finnlinesin ro-ro-alukset liikennöivät Helsingin Vuosaaresta Saksan Travemündeen, ja ylitys kestää noin 30 tuntia. Länsirannikolta ja Turun seudulta reitti Naantalista Ruotsin Kapellskäriin ja sieltä Tanskan kautta Saksaan on joskus järkevämpi.
Kumpi reitti kannattaa valita? Pohjois-Saksaan, Hollantiin ja Belgiaan merireitti on yleensä suorin. Puolaan, Tšekkiin, Slovakiaan ja Unkariin Via Baltica on usein kilpailukykyisempi.
Myytti: EU:n sisällä tavara liikkuu ilman papereita
Yleinen väärinkäsitys on, että EU:n sisämarkkinoilla tavaran kanssa ei tarvita asiakirjoja, koska tullirajoja ei ole. Tulliselvitystä ei EU:n sisällä tarvita, mutta rahtikirja tarvitaan aivan yhtä lailla.
Kansainvälisessä maantiekuljetuksessa käytetään CMR-rahtikirjaa. Se toimii kuljetussopimuksen todisteena, määrittää vastuunjaon ja on ratkaiseva asiakirja, jos tavara vahingoittuu. CMR-yleissopimuksen mukainen rahdinkuljettajan vastuu on rajattu 8,33 erityisnosto-oikeuteen (SDR) bruttokilolta, mikä tarkoittaa noin 10 euroa kilolta. Kevyelle, mutta arvokkaalle elektroniikalle tämä ei riitä läheskään.
Tästä syystä kokenut viejä hankkii aina erillisen kuljetusvakuutuksen arvotavaralle. Lisäksi kaupan toimituslauseke on sovittava selvästi, sillä Incoterms-lausekkeet ratkaisevat, kumpi osapuoli maksaa rahdin ja kantaa riskin eri vaiheissa.
Iso-Britannia, Sveitsi ja Norja ovat poikkeuksia. Niihin suuntautuvissa kuljetuksissa tarvitaan tulliselvitys.
Kalusto: suomalainen HCT ei pääse Saksaan
Suomessa sallitaan 76 tonnin ja enimmillään 34,5 metrin HCT-yhdistelmät. Keski-Euroopassa tavanomainen enimmäispaino on 40 tonnia, puoliperävaunuyhdistelmän pituus 16,5 metriä ja täysperävaunuyhdistelmän 18,75 metriä. Saksassa ja Puolassa sallitaan joissakin yhdistetyissä kuljetuksissa 44 tonnia.
Kotimaan kuljetuksissa tottunut lähettäjä saattaa suunnitella kuorman suomalaisen massan mukaan, mutta Travemündestä eteenpäin sama kuorma on liian raskas. Tavallinen ratkaisu on puoliperävaunu, joka kulkee laivassa ilman vetoautoa. Suomalainen vetäjä vie perävaunun satamaan, ja Saksassa paikallinen vetoauto noutaa sen. Tämä säästää kuljettajan aikaa ja on usein edullisin tapa kuljettaa täyskuorma.
Kylmäkuljetuksissa kylmäkoneen on toimittava myös laivamatkan ajan. Pakastekuormassa on varmistettava, että alukseen on varattu sähköliitäntäpaikka tai että kylmäkoneen polttoaine riittää koko ylitykseen.
Kappaletavara vai täyskuorma Keski-Eurooppaan
Muutaman lavan lähetys kulkee groupage-liikenteessä eli kokoojakuljetuksena. Se kerätään Suomessa terminaaliin, yhdistetään muiden lähetysten kanssa ja jaellaan määränpäässä uudelleen. Toimitusaika Saksaan on tyypillisesti 4-7 arkipäivää ja Tallinnaan 1-2 arkipäivää.
Täyskuorma (13,6 lavametriä tai 33 EUR-lavaa) kulkee suoraan lastauspaikalta vastaanottajalle. Etelä-Suomesta Keski-Saksaan se on perillä usein 3-4 vuorokaudessa.
Hinnoittelussa kappaletavara lasketaan yleensä lavametrin, kuutiometrin tai rahdituspainon mukaan, täyskuorma taas kiinteänä reittihintana. Suuntaa antavasti yksi EUR-lava Helsingistä Tallinnaan maksaa noin 80-180 € ja Keski-Saksaan 250-450 €. Täyskuorman hinta Etelä-Suomesta Keski-Saksaan vaihtelee yleensä 2 000-3 500 €:n välillä. Hintaan vaikuttavat polttoaine, laivarahdin taso, kausi sekä se, löytyykö autolle paluukuorma.
Paluukuorma on hinnan kannalta tärkeämpi kuin moni arvaa. Keski-Euroopasta Suomeen tuodaan enemmän tavaraa kuin Suomesta viedään, joten vientisuunnan kapasiteettia on usein tarjolla edullisemmin.
Mitä mobiliteettipaketti tarkoittaa rahdinantajalle
Vuosina 2020-2022 voimaan tullut EU:n liikkuvuuspaketti muutti kansainvälisen tieliikenteen pelisääntöjä. Ulkomaisen kuljetusliikkeen sallitaan tehdä toisessa EU-maassa enintään kolme kabotaasikuljetusta seitsemän päivän aikana, minkä jälkeen alkaa neljän päivän tauko. Ajoneuvon on palattava sijoittautumismaahansa vähintään kahdeksan viikon välein. Kuljettaja ei saa viettää säännöllistä viikkolepoaan ohjaamossa.
Rahdinantajalle tämä näkyy hinnoissa ja aikatauluissa. Erittäin halpa tarjous voi kertoa siitä, ettei kuljetusliike noudata sääntöjä. Tilaajallakin on vastuu, sillä tietoinen tilaaminen säännöt rikkovalta toimijalta voi johtaa seuraamuksiin.
Ennen sopimusta kannattaa tarkistaa, että kuljetusliikkeellä on Traficomin myöntämä yhteisöliikennelupa ja että sen kuljettajilla on voimassa oleva ammattipätevyys. Lisää kansainvälisistä maantiekuljetuksista, CMR:stä ja kauttakulusta voit lukea erillisestä artikkelistamme.
Yleisimmät virheet Baltian ja Keski-Euroopan kuljetuksissa
Tyypillinen tilanne: tamperelainen konepaja myy kaksi koneenosaa Baijeriin ja pyytää tarjouksia pelkillä tiedoilla ”2 lavaa, Tampere-München”. Tarjoukset vaihtelevat 400 eurosta 1 300 euroon. Halvin valitaan, ja sitten paljastuu, että lavat ovat 2,4 metriä pitkiä, eivätkä ne mahdu pinottavaksi groupage-liikenteeseen. Lasku kaksinkertaistuu.
Tavallisimmat virheet ovat:
– Puutteelliset mitat: ylipitkät tai pinoamattomat lavat laskutetaan lavametrin mukaan, ei painon.
– Vastaanottopaikan rajoitukset unohtuvat: Keski-Euroopan kaupunkikeskustoissa on aikaikkunoita ja painorajoituksia, ja vastaanottaja vaatii usein ennakkoon varatun purkuajan.
– Pyhäpäivät jätetään huomiotta: Saksassa raskas liikenne on kielletty sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, ja osavaltioiden pyhäpäivät vaihtelevat.
Talvella aikataulua kannattaa joustaa myös suomen päässä. Kova pakkanen voi viivästyttää laivoja Suomenlahdella, ja Baltiassa talvirengasvaatimukset koskevat myös ulkomaista kalustoa.
UKK
Kuinka nopeasti tavara kulkee Suomesta Saksaan?
Täyskuorma kulkee Etelä-Suomesta Pohjois-Saksaan yleensä 2-3 vuorokaudessa ja Etelä-Saksaan 3-4 vuorokaudessa. Kappaletavara on perillä tavallisesti 4-7 arkipäivässä.
Tarvitaanko Baltian kuljetuksessa tulliselvitystä?
Ei tarvita, koska Viro, Latvia ja Liettua kuuluvat EU:hun. CMR-rahtikirja ja kauppalasku tarvitaan kuitenkin, ja valmisteveronalaiset tuotteet, kuten alkoholi, vaativat omat asiakirjansa.
Kannattaako valita maantie Via Balticaa pitkin vai suora laiva Saksaan?
Pohjois-Saksaan, Hollantiin ja Belgiaan suora laiva on yleensä nopeampi. Puolaan ja Keski-Euroopan itäosiin Via Baltica on usein edullisempi ja yhtä nopea.
Tarkka tarjouspyyntö säästää eniten
Kansainvälisessä kuljetuksessa hintaero halvimman ja kalleimman tarjouksen välillä on usein yli kaksinkertainen, ja suurin osa erosta johtuu siitä, että tarjoajat ovat ymmärtäneet lähetyksen eri tavoin. Kerro lavojen tarkat mitat ja painot, pinottavuus, lastaus- ja purkupaikan tiedot, aikaikkunat sekä toivottu toimitusaika. Pyydä tarjous vähintään kolmelta kuljetusliikkeeltä, joilla on omaa liikennettä juuri sinun kohdemaahasi. Säännöllisellä reitillä ajava liike tuntee satamien aikataulut ja paikalliset käytännöt, ja tämä kokemus näkyy toimitusvarmuudessa.